maalis 12

Köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvun torjuminen

Suuri osa suomalaisista voi paremmin kuin koskaan, mutta samaan aikaan leipäjonot pitenevät ja kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä kasvaa. Myös Porvoossa ruoka-apua hakee joka viikko useampi sata ihmistä. 3. sektorin toimijat tekevät monella saralla korvaamattoman arvokasta työtä vähävaraisten ihmisten hyväksi ja tätä tulee tukea myös rahallisesti, mutta yhtä aikaa on pidettävä kiinni ihmisten perusturvasta.

Perusturvan taso on jäänyt jälkeen kustannusten kehityksestä ja köyhimpien tilanne on vaikeutunut. Suomessa köyhyys on alkanut myös periytyä – suurin köyhyysriski on syntyä köyhien vanhempien lapseksi. Myös pitkäaikaissairaus ja -työttömyys yhdessä korkean asumisen hinnan kanssa altistavat köyhyydelle. Paras tapa ennaltaehkäistä köyhyyttä on työllisyyden edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden selättämiseen tarvitaankin kaupungilta voimakkaampaa panostusta. Esimerkiksi kaupungin maksama avustus työnantajalle pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta voisi olla merkittävästi isompi ja sosiaalisten näkökulmien huomioonottamista julkisissa hankinnoissa tulisi kehittää järjestelmällisesti.

”Kuka seisoo leipäjonossa? -tutkimusta Porvoossakin tehnyt köyhyystutkija Maria Ohisalo listaa blogissaan ”Torjutaan köyhyyttä, ei köyhiä” keinoja kunnille mm.:

  • Kirjasto, josta voi lainata pienituloisen perheen lapselle kirjojen lisäksi luistimet, sukset tai lautapelejä.
  • Kaupunki voi päättää tarjota jokaiselle nuorelle harrastuksen. Porvoossa ollaan kehitetty ansiokkaasti myös Liiku-passia, jolla porvoolaiset vähävaraiset lapsiperheet pääsevät liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin maksutta.
  • Kohtuuhintaisten vuokra- ja opiskelija-asuntojen rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle; yksin asuville ja yksinhuoltajille, joiden köyhyysriski on suurin.
  • Kaikille lapsille tulee tarjota laadukasta päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Päivähoidossa tulee turvata riittävän pienet ryhmäkoot ja koulutettu, sitoutunut henkilökunta.
  • Aamu- tai välipala koulussa; se voi ratkaista jollekin oppilaalle sen, että opinnot saadaan lopulta pakettiin.
  • Koulun, nuorisotyön ja vanhempien yhteistyön kehittäminen ennaltaehkäisemään ongelmia ja rakentamaan nuoria tukevia verkostoja
  • Kunnan pitää olla koti erilaisuudelle ja syrjimättömyydelle. Syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla voidaan ehkäistä käyttämällä anonyymiä rekrytointia.
  • Kunnissa on oltava tilaa myös paperittomille.
  • Meidän on rakennettava esteettömiä kuntia, joissa pääsee liikkumaan niin rollaattorilla, lastenvaunujen kanssa kuin pyörätuolilla.

Jatkossa maakunnille tulee siirtymään päätösvalta siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluita ihmisillä on käytössään, mistä niitä saa ja mihin hintaan. Kunnilla tulee kuitenkin säilymään merkittävä rooli ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Miten tahansa sote-uudistus sitten tullaankin toteuttamaan, sen tulisi kaventaa eikä suinkaan lisätä terveys- ja hyvinvointieroja.

Useat köyhyystutkijat ovat kannattaneet terveyskeskusmaksujen poistamista, sillä terveysasemat ovat yleensä pienituloisille ainoa reitti saada terveyspalvelut. Lääkärikäynti ajoissa estää sairauksien puhkeamista. Työttömälle, yksinhuoltajalle tai pienituloiselle eläkeläiselle terveyskeskusmaksu on merkittävä summa.

On tärkeää pitää huolta jokaisesta – etenkin niistä, jotka eivät itse voi.

Vastaa

Your email address will not be published.