Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa

Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää yhteiskunnassa hyväksi todettuja tavoitteita kuten ympäristöystävällisyyttä, sosiaalista tasa-arvoa ja taloudellista reiluutta. Sosiaalisten näkökulmien käytöllä julkisissa hankinnoissa voi olla suuri ohjaava vaikutus työpaikkojen syntymisessä niin pitkäaikaistyöttömille, nuorille, ikääntyneille, osatyökykyisille kuin vammaisillekin työntekijöille. Hankintalaki antaa selkeät mahdollisuudet sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen. Esimerkiksi Hollannissa on työllistämisehdon käyttäminen yleistynyt isoissa kaupungeissa jo yleiseksi tavaksi toimia. Myös eri puolelta Suomea on hyviä ja rohkaisevia kokemuksia sosiaalisten kriteereiden julkisissa hankinnoissa. Työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa on kokonaistaloudellisesti kannattavaa, tuo hyvinvointia sekä tukee työttömien osallisuutta ja yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä. Hankinta voi lyhyellä aikavälillä maksaa enemmän, mutta pitkällä aikavälillä säästöt voivat olla huomattavat. Kokonaisuutena ajatellen tällä toimintatavalla saadaan koko yhteiskunnan kannalta positiivisia ja taloudellisesti kestäviä tuloksia. 

Hankintamenettelyjä tulee kehittää pitkäjänteisesti ja kaiken perustana on poliittisen ja virkamiesjohdon tahtotila, sosiaalisten näkökulmien merkityksen tunnustaminen ja sitoutumisen viestiminen. Sosiaalisten näkökulmien ja työllistämisehdon soveltaminen julkisissa hankinnoissa vaatii kunnanvaltuustojen sitoutumista.  Monessa kunnassa kuten esimerkiksi Espoossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Tampereella on edetty yksittäisistä sosiaalisten kriteerien kokeiluista hankinnoissa kohti poliittisen tahtotilan kirjaamista toimintastrategioihin ja tätä kautta sosiaalisten kriteerien käyttö onkin jo muodostunut osaksi hankintaprosessia. Porvoon kaupungin hankintavastaavia on syyskuussa 2015 informoitu tarpeesta muuttaa kaupungin hankintaohjeistusta siten, että kilpailutuksissa muiden arviointikohtien rinnalla korostettaisiin yritysten työllistämistoimintaa. Olisikin kiinnostavaa saada tietää, miten tämä on näkynyt kaupungin hankinnoissa?